Digitalisaatio ja ohjelmistot ovat helpottaneet elämäämme ja tehostaneet toimintojamme moninkertaisesti viime vuosikymmenien aikana. Kun laitteiden nopeus on jatkuvasti kasvanut, on ohjelmistoja voitu toteuttaa ilman huolta tehokkuudesta. Ja samalla kun ohjelmistojen koko kasvaa, myös niiden kuluttama energiamäärä kasvaa.
Ilmastonmuutos sekä nykymaailmassa vallitseva energiakriisi pakottavat kuitenkin tarkastelemaan kaikkea energiankulutusta. Koska puhdasta energiaa ei ole tarjolla riittävästi, on energian säästäminen järkevää. Myös ICT-alan on osallistuttava talkoisin energian säästämiseksi, koska kaikki tiedon käsittely, esittäminen ja siirtäminen kuluttavat energiaa.
Ohjelmistot vähentävät jo nyt päästöjä suoraviivaistamalla tai optimoimalla muuta toimintaa. Tätä kutsutaan hiilikädenjäljeksi. IT-ala on osana tuottavuusloikkaa vähentänyt turhia välivaiheita prosesseissa tai minimoinut paperin käyttöä ja tulostamista. Sillä ei voida kuitenkaan oikeuttaa ohjelmistojen tehottomuutta ja kasvavaa energiankulutusta. Sama kädenjälki voidaan saada aikaan tehokkaasti tai tehottomasti, jolloin maapallon kannalta on fiksua valita tehokas toteutus.
Ohjelmistojen tehottomuutta on mahdollista minimoida ns. vihreällä koodaamisella. Vihreä koodi on asenne tai ajatusmalli koodaamista kohtaan, jonka tuloksena syntyy optimoitua ja resurssitehokasta koodia. Sen pitäisi samaan aikaan tuottaa arvoa maksimaalisesti ja minimoida energiankulutus. Vihreän koodin vastakohtana on hukka – energiaa kuluttavat toiminnot, jotka eivät tuota arvoa.
Vihreä koodaaminen vaikuttaa erityisesti energiankulutukseen. Siinä pyritään minimoimaan sekä tiedon käsittelyyn kuluva aika että siirretyn tiedon määrä. Kummankin kasvaessa kasvaa myös energiankulutus, mistä aiheutuu ilmastopäästöjä. Siirrettävän tiedon minimointi vähentää siirtotien käyttämää energiaa ja hidastaa tarvetta nostaa tietoverkon siirtotehoa. Esimerkiksi käytännössä useasti tarvittava materiaali kannattaa ladata omalle koneelle ennemmin kuin palata lukemaan sitä selaimen kautta.
Energiankulutuksen vähentäminen pienentää myös käyttömaksuja. Muutokset voivat olla erittäin tuntuvia etenkin pilvipalveluissa, joissa laskutus perustuu toimintojen käyttömääriin, kellosykleihin tai siirrettävän datan määrään.
Dataa siivoamaan
Hyvin harvasta sovelluksesta poistetaan aktiivisesti turhaa tietoa. Toki on selkeitä tapauksia, joissa käyttäjän tiedot poistetaan käytön päätyttyä tai GDPR:n pakottaessa. Tietomallit suunnitellaan yleensä tiedon eheyden ja hakemisen kannalta. Poistamista ei välttämättä mietitä, koska tietoja saatetaan tarvita vuosia ja joskus jopa ikuisuuskin. Turha tieto myös kertautuu, joka näkyy muun muassa pidentyneissä käsittelyoperaatioissa tietokannoissa, levytilan käytössä, varmuuskopioinnin kestossa ja kopioiden koossa.
Käyttäjää myös huijataan toimimaan oman etunsa vastaisesti, koska siitä on hyötyä palvelua tarjoavalle taholle. Esimerkiksi tilin sulkemisesta tai avun pyytämisestä tehdään hankalaa. Passiivista harhaanjohtamista on pyrkiminen estämään käyttäjä löytämästä yrityksen kannalta negatiivista toimintoa. Tyyppiesimerkki on tilauksen lopettamisen piilottaminen valikoihin, joka aiheuttaa turhaa kuljeskelua palvelussa lisäten energiankulutusta. Tällaiset suunnittelumallit ovat monin tavoin vahingollisia ja niiden käyttäminen on eettisesti arveluttavaa.
Nettisivujen tehosyöpöt
Webbisivujen kehityksen trendit vievät meitä väärään suuntaan. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan tuhannen sivun otoksessa ylivoimaisesti suurimman osan datasta vievät sivustolla käytettävät kuvat, kuten valokuvat, taustakuvat ja ikonit. Niiden osuus on yli puolet sivuston käyttämästä datasta, kun samaan aikaan tekstin osuus on vain kahden prosentin luokkaa. Kävijä kuitenkin käy nettisivuilla tekstin vuoksi, joten hyötysuhde on erittäin huono.
Videot ovat raskaita siirtää ja niiden informaatioarvo verrattuna datamäärään on köykäinen. Useasti ne voitaisiin korvata tekstillä tai animaatiolla, joka pakkautuu videota tehokkaammin. Animointia tai kuvitusta on järkevää käyttää, jos niiden avulla käyttäjän huomio halutaan kohdistaa vaikkapa muuttuneeseen kohtaan tai tarjolle tulleeseen uuteen toimintoon. Vaatii uskallusta irrottautua toiminnallisuuskeskeisyydestä, mutta tulokset ovat palkitsevia.
Hyvin toteutettu palvelu, kaikki voittaa
Palveluiden saavutettavuus on energiatehokkuuden kannalta järkevää, koska se vähentää virheitä helpottamalla sovelluksen käyttöä kaikkien kannalta. Kun palvelua mietitään vihreyden tai ekotehokkuuden kautta, tulee palvelusta myös parempi ja helpompi käyttää. Jos tieto ei löydy netistä, asiakas soittaa, joka on hukkaa.
Suurin osa yrityksistä ei tunne asiakkaitaan. Hyvin toteutettu palvelu nojaa asiakasprofiilien tunnistamiseen, asiakkaan käyttötilanteen ymmärtämiseen sekä businesstarpeen selkiyttämiseen. Näiden keskeltä löytyy se oikea kohta, miten toimia – kaikki muu on hukkaa.
Asiakasta ei palvele myöskään se, että ominaisuudet tehdään aina viimeisimmillä ja moderneimmilla ominaisuuksilla, sillä se leikkaa tukea vanhemmasta päästä. Kun laitteet vanhenevat, uudemmat ohjelmat kaatavat selaimet, jonka vuoksi pitäisi vaihtaa uudempaan laitteeseen vain tämän takia. Tästä kierteestä voidaan päästä eroon vihreän koodin avulla.
Blogitekstin kirjoittaja Janne Kalliola on PunaMusta-yritysperheeseen kuuluvan Exoven perustaja ja nykyinen kasvujohtaja. Hän on vihreän koodaamisen ja yleisen ekotehokkuuden puolestapuhuja ja puhuu sekä konsultoi aktiivisesti aiheen tiimoilta. Hän on myös kirjoittanut oppaan, Vihreä koodi, joka on ladattavissa sekä suomen- että englanninkielisenä Exoven nettisivuilta.
