PunaMusta-yritysperhe edistää yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa myös saavutettavien verkkopalveluiden, lomakkeiden ja julkaisujen tuottamispalvelulla. Gredi tarjoaa verkkopalveluihin saavutettavuusdirektiivin mukaiset toteutukset, jonka lisäksi heidän brändinhallinnan alustapalvelu on toteutettu saavutettavuusdirektiiviä noudattaen. PunaMustan sisältö- ja suunnittelupalvelut loihtivat saavutettavat digitaaliset lomakkeet ja julkaisut sekä printtijulkaisut.
Saavutettavuusdirektiivi koskee tällä hetkellä julkishallintoa, mutta se on tulevaisuudessa laajentumassa myös yksityiselle puolelle.
Jotta verkkosivuston tai minkä tahansa muun digitaalisen palvelun sisältö on kaikkien saavutettavissa, tulee jo suunnitteluvaiheessa huomioida ihmisten erilaisuus. Tähän PunaMusta-yritysperheessä haluaa kiinnittää tulevaisuudessakin tarkempaa huomiota ja siksi otimme yhteyttä yhteistyökumppanimme Paralympiakomitean kautta parahiihtäjä Inkki Inolaan. Hänellä on synnynnäinen näkövamma ja on koko elämänsä käyttänyt erilaisia laitteita lukeakseen digitaalisia sisältöjä. Inola vastasi Teamsin välityksellä lukuisiin PunaMustan saavutettavuuden kanssa työskentelevien suunnittelijoiden kysymyksiin saavutettavasta sisällöstä.
Tässä Inkin vinkit saavutettavaan digisisältöön:
1. Ota huomioon kontrastit
Mitä huonompi näkö on, sitä vaikeampaa lukeminen tietysti on. Lisäksi sisällön käyttäjillä voi myös olla ongelmia värinäössä. Tällöin tulisi suosia vastavärien käyttöä ja puolestaan vihreän ja punaisen sävyjä välttää ainakin valikoissa. Näitä värejä ei välttämättä huomaa tai niitä ei pysty hahmottamaan. Tällöin niin sanottuna huomiovärinä käytetty väri menettää merkityksensä. Huomiovärinä olisikin parempi käyttää, vaikka sinistä tai keltaista, riippuen taustaväristä.
”Suurin osa suomalaisista verkkosivuista on erittäin toimivia. Hyvä esimerkki saavutettavasta sivustosta on Paralympiarahaston sivut. Niissä on kiinnitetty jo suunnitteluvaiheessa huomiota kontrasteihin, luettavuuteen ja saavutettavuuteen”, Inkki kertoo.
2. Kiinnitä huomiota fontteihin
Suurennusohjelmia käytetään riippuen siitä, minkä kokoista perusfonttia sisällössä on. Sitä helpompi sisältöä on käyttää, mitä vähemmän sitä joutuu suurentamaan. Lähtökohtaisesti normaali fontti koossa 10–12 toimii monelle suurennusohjelmien kautta, mutta sisällön riviväli on oltava 1,5, jotta se on paremmin luettavissa. Vaikka fontti olisi pienempää, mutta riviväli isompi, se helpottaa lukemista.
Lisäksi fonttivalintaa tehtäessä, kannattaa huomioida sen tyyli. Ohuet kirjasimet voivat helposti sekoittua toisiinsa sekä päätteellisiä voi olla hankala seurata. Mitä pelkistetympi fontti on, kuten Times New Roman tai Arial, sen parempi. Lisäksi tekstin lihavoinnilla voi lisätä sen luettavuutta.
3. Videot
Videot ovat haastavia, koska niitä ei pysty suurentamaan. Jos esimerkiksi verkkosivuilla kuitenkin on mainosvideoita, ne olisi hyvä avautua automaattisesti koko näytön kokoisiksi. Lisäksi videon sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota. Sen tulisi olla mahdollisimman selkeä ilman pieniä yksityiskohtia taustalla. Tässäkin yksinkertaisuus on plussaa. Tekstityksellä saadaan videoista huomattavasti saavutettavampia. Tekstityksen avulla saa helpommin selville sen, mitä videolla tapahtuu ja mitä sillä yritetään kertoa.
Kuten muussakin digisisällössä, myös videoissa värimaailma on tärkeä. Kannattaa kiinnittää huomiota kontrasteihin ja vastaväreihin. Niiden avulla asiat erottuvat selkeästi ja videon seuraaminen on helpompaa. Jos videolla käytetään paljon yhtä värisävyä, se voi helposti näyttää vain yhdeltä väriltä koko ruudulla.
4. Muista testaus ennen julkaisua
Ennen kuin digisisältö julkaistaan, se kannattaa testauttaa. Silloin saavutettavuutta viedään jo hyvin eteenpäin ja varmistetaan se, että sisältö on mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Testauksen voi tehdä muun muassa eri suurennusohjelmien avulla tai laitteen omilla suurennustoiminnoilla.
Lisäksi monet näkövammaiset tarvitsevat ruudunlukuohjelmia, jotka tulkitsevat näytöllä olevat tekstit. Sisällöt kannattaa testata esimerkiksi Applen-laitteiden VoiveOverin tai Android-laitteiden TalkBackin avulla.
5. Lisävinkit
Sivustot ja lomakkeet kannattaa rakentaa niin, että myös lukulaitteet pystyvät lukemaan ne selvästi. Esimerkiksi lomakkeissa elementeillä pitää olla tekstimuotoinen kuvaus, joka kertoo ruudunlukuohjelman käyttäjälle, millainen kenttä, painike tai muu elementti on kyseessä. Myös lomakkeelle tulee olla määriteltynä sisällön lukujärjestys.
”Tärkeintä, että sivun käyttäjä löytää oikealla sivulle ja oikeat tiedot sivulta. Toissijainen on se, miltä se visuaalisesti näyttää. Vaikka kuinka hieno ja kaunis, jos kuitenkaan vierailijat eivät löydä etsimäänsä tai pääse sieltä eteenpäin”, Inkki painottaa.
Saavutettavuusdirektiivi ja siihen pohjautuva laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli digipalvelulaki koskee tällä hetkellä julkishallinnon verkko- ja mobiilipalveluita. Esteettömyysdirektiiviin pohjautuva laki puolestaan velvoittaa julkisen hallinnon organisaatioiden lisäksi yksityistä sektoria. Esteettömyysdirektiivi pantiin voimaan kesäkuussa 2022 ja säännösten soveltaminen alkaa vuonna 2025.
