Asiantuntija-artikkelit

Kotimaiseen metsityskohteeseen kompensoitu painotuote ei ole hiilineutraali painotuote – vielä

Meiltä kysytään toisinaan, miksi hiilineutraalin painotuotteemme kompensointikohteet eivät ole kotimaisia. Vastaus on: Koska kotimaiseen hankkeeseen ”kompensoitu” painotuote ei todellisuudessa ole hiilineutraali.

Kaikki Suomessa kasvava metsä lasketaan Suomen valtion päästövähennystavoitteiden saavuttamisen hyväksi. Siksi kotimaiset vapaaehtoiset metsityshankkeet tai metsien lisäkasvuun perustuvat ilmastohankkeet ovat tällä hetkellä aina kaksoislaskentaa yritysten käyttäessä niitä vapaaehtoiseen kompensointiin tai hiilineutraalisuusväittämiin.

YKSI YHDESSÄ ISTUTETTU PUU EI MUUTU RAPORTOINNILLA KAHDEKSI

Hiilineutraali painotuote syntyy, kun ensin tunnetaan painotuotteen valmistuksen aiheuttamat päästöt paperinvalmistuksesta ja painotoiminnasta aina kuljetukseen saakka. Sitten tehdään jatkuvaa työtä päästöjen minimoimiseksi ja lopulta kompensoidaan vähäiset jäljelle jäävät päästöt. Jäljelle jäävien päästöjen neutralointia ilmastohankkeiden avulla kutsutaan siis kompensoinniksi. Kompensoitu tuote tai toiminta on ilmaston kannalta täysin hiilineutraalia.

Kompensoinnissa tärkeänä periaatteena on, että ilmastohankkeiden kautta aikaansaatuja hiilinieluja tai päästövähenemiä ei lasketa useaan kertaan. Kuvitellaan, että sinä ja minä istutamme yhdessä puun. Jos me molemmat kerromme omilla tahoillamme istuttaneemme yhden puun, saa vaikutelman, että yhteensä on istutettu kaksi puuta. Näin ei tietenkään ole, sillä puita on edelleen yksi.

Se, että metsitys lasketaan hiilinieluksi kaksi kertaa kahden eri tahon toimesta ei tuplaa hiilidioksidimäärää, jonka metsä kykenee vähentämään ilmakehästä, vaan kyse on kaksoislaskennasta.

RATKAISUJA POHDITAAN KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA

Kotimaisten metsityshankkeiden tukeminen on ehdottomasti ilmastoteko, vaikka asiantuntijoiden keskuudessa vallitseekin vahva yhteisymmärrys, ettei kotimaisista metsityshankkeista voida puhua kompensointina kaksoislaskennan takia.

Ratkaisua ongelmaan pohditaan tällä hetkellä muun muassa ympäristöministeriössä sekä kansainvälisellä tasolla, sillä Suomi ei ole ainoa kaksoislaskennan ongelman kanssa painiva valtio. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi kansallinen rekisteri, johon kaikki Suomessa toteutettavat vapaaehtoiset metsityshankkeet kirjattaisiin. Näin ne laskettaisiin erikseen eivätkä ne pienentäisi Suomen valtiolta vaadittavia ilmastotoimia.

Kotimaiset vapaaehtoiset metsityshankkeet ovat tärkeää ilmaston hyväksi tehtävää työtä. Niitä tarvitaan ja niiden laajuuden tulisi jatkossa myös kasvaa. Toiveemme on, että asiaan saadaan mahdollisimman pian ratkaisu, jotta myös kotimaiset vapaaehtoiset metsityshankkeet saadaan vastuullisen kompensoinnin piiriin ja edistämään yhteisen maapallomme hiilineutraalisuutta.

Myös me PunaMustassa haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden kompensointiin kotimaisten metsityshankkeiden kautta heti, kun se on vastuullisesti mahdollista.

Emoyhtiömme PunaMusta Media on allekirjoittanut Finnwatchin vetoomuksen, jossa vaaditaan ripeitä toimia, jotta Suomeen saadaan muodostettua aidon ilmastovaikutuksen varmistavat päästökompensaatiomarkkinat. Vetoomus on osoitettu ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, ja voit tutustua siihen: Finnwatch ja 27 muuta allekirjoittajaa vetoavat ministereihin vaikuttavan kompensaatiomarkkinan puolesta FinnWatch sivustolla tästä.

Lue lisää hiilineutraalista painotuotteesta tästä.

Lisätietoa aiheesta:

Siirry Valtioneuvoston sivustolle ja tutustu Ympäristöministeriö: Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa –nyt ja tulevaisuudessa. 2021.

Lue artikkeli: Anekauppaa vai ilmastotekoja? Finnwatch sivustolla 2021.

Siirry Maa- ja Metsätalousministeriön sivustolle ja lue Gaia Consulting Oy ja Pellervon taloustutkimus PTT ry: Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista. 2020.

Siirry Valtioneuvoston sivustolle ja lue: Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely -julkaisu. 2021.

Blogitekstin kirjoittaja on PunaMustan laatu- ja ympäristöpäällikkö Jari Martovaara, joka vastaa laatu- ja ympäristöasioiden ylläpidosta ja kehityksestä sekä hiilijalanjäljen laskentaan ja pienentämiseen liittyvistä hankkeista.

Jaa

Haluatko kuulla lisää palveluistamme?

Jätä meille yhteystietosi ja kerro, mistä palveluistamme haluaisit kuulla lisää. Asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä arkisin vuorokauden sisällä.

Tilaa uutiskirje

Kerromme sinulle uutiskirjeessämme upeista asiakastoteutuksista ja kuulet vinkkejä, miten hyödyntää palveluitamme. Täytä sähköpostiosoitteesi ja tilaa.

Lue lisää asiantuntija-artikkeleita