Hiilijalanjäljestä ja hiilineutraaliudesta puhutaan nykyään paljon ja hiilineutraaliksi julistautuneita yrityksiä löytyy monilta aloilta. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Mistä oikeasti puhutaan silloin kun puhutaan hiilineutraaliudesta? Suomessa on monia toimijoita, jotka ovat laskeneet oman toimintansa hiilidioksidipäästöt ja kompensoineet ne, osa jopa esimerkiksi kaksinkertaisesti. Voiko tällöin olla ongelmaa, jos he kertovat olevansa hiilineutraali tai hiilinegatiivinen yhtiö? Lähtökohtaisesti on yritysten vastuulla avata oman vastuullisuutensa taustat ja perusteet, mutta aina näin ei tapahdu. Tässä kolme kysymystä, joilla selvität, onko yhtiöllä, jonka kanssa toimit, perusasiat ympäristövastuuväittämissä kunnossa.
KYSYMYS 1: LASKETTEKO HIILIJALANJÄLKEENNE MUKAAN SCOPE 3 -LUOKAN PÄÄSTÖT?
Voidakseen olla hiilineutraali, on yhtiön tunnettava oma hiilijalanjälkensä. Scope 3 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen arvoketjusta aiheutuvat niin sanotut epäsuorat päästöt. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteen valmistuksessa käytettävien materiaalien valmistuksen päästöt, jätehuolto, ulkoistettu logistiikka, liikematkustus sekä myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt.
Ilman Scope 3 -päästöjen laskemista on lähes mahdotonta saada realistista kuvaa yrityksen toiminnan ilmastovaikutuksista, sillä monella alalla epäsuorat päästöt muodostavat valtaosan kaikista päästöistä. Esimerkiksi meillä PunaMusta Mediassa painotoimintamme päästöistä noin 90 prosenttia on epäsuoria eli Scope 3 -luokkaan kuuluvia päästöjä ja samanlainen suhde lienee todellisuutta monilla tuotteita valmistavilla toimijoilla. Kauppaketjuilla puolestaan kokonaispäästöistä jopa 99 prosenttia voi aiheutua arvoketjun päästöistä.
Jos yritys huomioi vain suoraan omasta toiminnastaan aiheutuvat päästöt hiilijalanjälkilaskennassaan, jättää se usein suurimman osan päästöistä huomiotta. Hiilineutraaliusväite ei sinänsä ole varsinaisesti virheellinen, jos yritys laskee vain Scope 1 ja 2 -päästönsä ja kompensoi nämä, sillä tarkkaa, yhdenmukaista määritelmää hiilineutraaliudelle ei tällä hetkellä ole. Ympäristövastuusta hiilineutraaliusväite ei kuitenkaan tällöin ole tae.
KYSYMYS 2: MILLAISEEN KOHTEESEEN KOMPENSOINTINNE KOHDISTUU?
Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että yrityksen päästöjen ilmastohaitta kumotaan vähentämällä tai sitomalla kasvihuonekaasupäästöjä vastaava määrä toisaalla – kompensointihankkeen kautta. Hiilidioksidipäästöjen vapaaehtoinen kompensointi tapahtuu yleensä rahoittamalla hankkeita, joissa päästöjä vältetään tai jotka poistavat tai sitovat suoraan kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Hankkeet voivat tuottaa myös muita hyötyjä, kuten lisätä luonnon monimuotoisuutta tai työllisyyttä tai vähentää terveyshaittoja.
Vapaaehtoiseen päästökompensointiin käytettävien hankkeiden tulee olla lisäisiä, eli päästövähennystä, hiilinielua tai hiilivarastoa ei syntyisi ilman kompensaatioyksiköiden myyntiä. Kompensointiin käytettävien päästöyksiköiden tulee olla todellisia, mitattuja, raportoituja ja ulkopuolisen tahon toimesta todennettuja ja ne voidaan käyttää vain yhden kerran yhden tahon toteuttamaan kompensointiin. Samaa päästövähennystonnia ei tule käyttää useampaan kertaan, eikä sitä tulisi laskea hyödyksi useaan eri tavoitteeseen. Kompensointihankkeen ei luonnollisesti tule aiheuttaa päästöjen kasvua tai hiilinielun vähenemistä hankkeen ulkopuolella. Yleisesti laadukkaiksi todetut standardit kuten The Gold Standard ja Verra – The Verified Carbon Standard (VCS) auttavat laadukkaiden päästövähennyshankkeiden tunnistamisessa. Varmistu siis, että kumppanisi valitsemassa kompensointikohteessa täyttyvät kaikki edellä luetellut laadukkaan kompensointihankkeen edellytykset.
Suomessa kenties eniten puhuttaa kaksoislaskennan välttäminen. Meiltä kysytään toisinaan, miksi hiilineutraalin painotuotteemme kompensointikohteet eivät ole kotimaisia. Suomessa kompensointihankkeet ovat pääsääntöisesti metsitykseen tai metsän lisäkasvuun perustuvia. Haluaisimme tarjota mahdollisuutta kotimaiseen kompensointiin, mutta tällä hetkellä kaikki Suomessa kasvava metsä lasketaan Suomen valtion päästövähennystavoitteiden saavuttamisen hyväksi. Siksi kotimaiset vapaaehtoiset metsityshankkeet tai metsien lisäkasvuun perustuvat ilmastohankkeet ovat tällä hetkellä aina kaksoislaskentaa yritysten käyttäessä niitä vapaaehtoiseen kompensointiin tai hiilineutraalisuusväittämiin.
Valtioneuvosto julkaisi maaliskuussa 2023 oppaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin, joka vahvisti tulkintamme asiasta. Tällä hetkellä kotimaiset metsän kasvuun liittyvät hankkeet eivät täytä kumoutumisväittämän tunnusmerkkejä.
Oppaan mukaan kumoutumisväittämä eli kompensointi tarkoittaa sellaisten yksiköiden käyttöä, joiden edustamia hillintätuloksia ei lasketa kansallisiin ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon. Kaksinkertainen hyväksiluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan vain kumoutumisväittämän esittäjälle. Kun kohteen jäljellä olevien päästöjen ilmastovaikutus on kumottu täysimääräisesti vastaavalla määrällä yksiköitä, voidaan tehdä hiilineutraaliusväittämä. Parhaan käytännön mukainen hiilineutraalisuväittämä edellyttää lisäksi, että väittämän esittävällä organisaatiolla on 1,5 asteen mukainen tavoite, jota se toteuttaa ilmastotiekartan mukaisesti.
Myös kotimaisten metsityshankkeiden tukeminen on ehdottomasti ilmastoteko ja vapaaehtoisia metsityshankkeita tarvitaan ja niiden laajuuden tulisi jatkossa myös kasvaa. Näihin osallistuminen ei kuitenkaan tee yrityksestä tai tuotteesta hiilineutraalia, vaan tulisi sanoa, että tuote tukee kansallista ilmastotukiväittämää. Valtioneuvoston oppaan mukaisesti kansallinen ilmastotukiväittämä tarkoittaa sellaisten yksiköiden käyttöä, joiden edustamat hillintätulokset lasketaan kansallisiin ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon ja jotka auttavat toteuttamaan jo sovittua kunnianhimon tasoa.
Ilahduttavaa on, että ympäristöministeriö on jo yhdessä muiden ministeriöiden kanssa selvittänyt vapaaehtoisen päästökompensoinnin nykytilannetta sekä kartoittanut erilaisia päästövähennysyksiköitä tuottavia hanketyyppejä ja niihin liittyviä kansainvälisiä standardeja, eurooppalaisia kompensaatiojärjestelmiä sekä hankkeiden laadunvarmistusta. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa Hiilestä kiinni -tutkimusohjelman alaisessa hankkeessa muun muassa luodaan pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille ja tuottajille, mikä on hieno asia. Selkeät pelisäännöt helpottavat niin päästökompensaatioyksiköitä tarjoavien tahojen, heidän asiakasyritystensä kuin heidän asiakkaidensakin toimimista ja tiedonsaantitarpeita.
Päästökompensaatioita koskevan tiedon saatavuus ja luotettavuus ovatkin avainasemassa. On hienoa, että asiasta puhutaan koko ajan enemmän, jotta toiminnalle saadaan luotua yhtenevät kansainväliset pelisäännöt. Toiveemme on, että asiaan saadaan mahdollisimman pian ratkaisu, jotta myös kotimaiset vapaaehtoiset metsityshankkeet saadaan vastuullisen kompensoinnin piiriin ja edistämään yhteisen maapallomme hiilineutraalisuutta.
KYSYMYS 3: MITÄ TEETTE OMIEN PÄÄSTÖJENNE MINIMOIMISEKSI?
Kompensointia on kutsuttu joskus anekaupaksi, ja sitä se rumasti sanottuna onkin, jos se on yrityksen ainoa toimi ilmastoasioissa. Aito ilmastotyö tehdään yrityksissä: yrityksen omien ja sen arvoketjun päästöjen kunnianhimoisessa ja systemaattisessa vähentämisessä. Hyvän käytännön mukaisesti vapaaehtoisen päästökompensaation käyttäjät panevat etusijalle omat päästövähennystoimensa. Kompensaatiota tulisi käyttää vain, jos päästöjä ei pystytä kohtuullisin toimin ja kustannuksin itse välttämään tai vähentämään.
Kysy siis kumppaniltasi: Mitä te teette oman ja arvoketjunne hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja kuinka olette siinä onnistuneet? Olennaiset päästölähteet voivat vaihdella todella paljon toiminnan luonteesta riippuen, mutta vakavasti ilmastoasioihin suhtautuva yritys tuntee oman toimintansa hiilijalanjäljen (myös Scope 3 -päästöjen osalta), tietää mitkä ovat olennaisimpia päästölähteitä, joihin puuttumalla hiilijalanjälkeä kyetään pienentämään, tekee aktiivisesti toimia omien päästöjensä vähentämiseksi, mittaa onnistumistaan ja viestii siitä läpinäkyvästi.
PunaMustan hiilineutraali painotuote noudattaa kaikkia edellä kerrottuja hyviä käytäntöjä, samoin kuin yritysperheemme yhtiöistä Exove on edellä mainittuja käytäntöjä noudattaen hiilineutraali yhtiö.
Teksti on alun perin julkaistu MarkkinointiKollektiivin blogissa ja sitä on muokattu Valtioneuvoston oppaan ilmestymisen jälkeen oppaaseen liittyvin osin.
Mirka Lammi on PunaMusta Median markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja, jonka tehtävänä on konsernin tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen tunnettuuden ohella varmistaa yhtiön asema alansa vastuullisimpana toimijana. Hän vastaa yhtiön vastuullisuusstrategiasta ja sen toteutumisesta.
